perjantai 26. lokakuuta 2012

Puolivuotispäivitys :)

Mä oon hämmentynyt, että tää puoli vuotta on mennyt näin vauhdilla. Mihin katosi se pieni pötkylä, joka tuhisi mun kainalossa? Nyt vieressä ähisee "iso" poika.

Mitä meillä sitten jo osataan?
*Poju on parin viikon ajan nytkytellyt itseään konttausasennossa. Nykyään sitä tehdään myös öisin ja yöt on ollut melko levottomia (viime yönäkin käänsin Pojun takaisin selälleen ainakin kahdesti). Liikkuminen Pojulla tapahtuu jotenkin pyörien ja peruuttaen. Eteenpäin siis ei osaa vielä ryömiä.

*Poju osaa melkein istua. Istuma-asennossa pysytään jo hienosti vähän pidempiäkin aikoja. Pieniä heilahduksiakin osaa korjata, mutta suuremman heilahduksen tullen muksahtaa kyljelleen.

*Ympäri on käännytty jo 3 kuukauden ikäisestä lähtien ja nykyään se pyörähdys on todella nopea Pojun niin halutessa.

*Syöminen menee hienosti syöttötuolissa istuen. Toki siinä muutakin häsätään, mutta suu aukeaa nätisti ja ruoka hienosti syödään sotkematta. Meillä ei ole tarvinnut käyttää edes ruokalappua. :)
Lihaa on syöty pian kuukauden verran, samoin puuroa. Maisteltuja makuja on siis paljon. Peruskasvissoseena käytän peruna-porkkana-kukkakaalisosetta.

*Pusuttaa ja halia. Poju on oppinut aivan ihanan taidon. Se osaa halia ja pusuttaa niin halutessaan. Yksikin päivä sain monen monta pusua, kun Poju istu sylissä.

*Höpöttää ja kiljua. Yks maanantai meni kiljumista harjoitellessa, koko päivän se käytännössä kilju erilaisilla äänillä. Puhumista harjoitellaan myös ahkerasti. Erilaisia tavuja tulee jo monenlaisia ja varsinkin aamuisin koitetaan kauheesti keskustella.

*Varpaat suuhun. Muutama päivä sitten opittiin uutena taitona laittamaan varpaat suuhun selällään ollessa. Niitä nyt maistellaankin aina, kun vaan ollaan varpaat paljaana. :)

Ei voi muuta sanoa, kuin etttä päivääkään en vaihtaisi pois! On ollut niin ihana seurata toisen kasvamista ja kehittymistä ja varmasti parhaat ajat on vielä edessäpäin.

Tilasin joulua (ja joulukortteja) varten Pojulle Ellokselta ihanat tonttu- ja piparipuvut.



Kaivoin Pojun ÄP-haalarinkin tänään esille, sillä täällä oli yön aikana satanut melkoinen kerros lunta ja pakkastakin näyttäisi olevan. Ostin myös takkiini sopivan vetskarin valmiiksi, että saan ommella kantopaneelin. Maanantaina kun käytiin Pojun kanssa Pojun kummitädillä kantoliinassa, niin lainasin Isin takkia. Sen alle mahduttiin lämpimästi molemmat. On niin paljon mukavampi kantaa, kun molemmat on saman takin alla.


Tässä siis viimeisimmät kuulumiset. Me aletaan pikku hiljaa valmistautua muskariin lähtöön.
Ensi viikosta onkin tulossa jännittävä. Meillä on keskiviikkona Pojun lonkkien kontrollikäynti (sormet ja varpaat ristissä toivon, ettei mitään olisi enää), jonka pitäisi olla ihan läpihuutojuttu. Lisäksi loppuviikosta olisi tarkoitus aloittaa unikoulu, mutta niistä lisää sitten ensi viikolla!
Hauskaa viikonloppua!




torstai 25. lokakuuta 2012

Arvonta

Lauran blogissa on arvonta, johon kannattaa osallistua!
Arvontaan pääsee tästä.
Palkintona on Lasten taikamaan sponsoroima huppupyyhe. :)

ps. Meidän kuulumisia taas myöhemmin :)

torstai 18. lokakuuta 2012

Kuulumisia

Poju on päiväunilla, joten onkin hyvä aika päivittää kuulumisia.
Aika tuntuu menevän ihan hurjaa vauhtia ja Poju täyttääkin ensi perjantaina jo puoli vuotta. Ihan uskomatonta! Uutena taitona meillä on kuluvan viikon aikana opittu kiljuminen. Maanantai meni lähes koko päivä kiljuessa eri äänillä, siinä oli Mamin korvilla kestämistä. :) Onneksi tuota taitoa ei enää harjoitella koko ajan vaan muutaman kerran päivässä riittää. :)

Viime viikolla oli taas muskari ja uinti, joissa ei mitään kovin ihmeellistä tapahtunut. Uinnissa tuli uutena asiana sukellus ilman kannutusta, joka Mamin silmiin näytti melko pelottavalta. Onneksi Isi teki sen ensimmäisen kerran. Siinä siis vaan painetaan lapsi päästä veden alle. Hienosti Poju sukelsi. Muutenkin on niin mukavaa käydä tuolla uimassa, kun poju tykkää siitä niin paljon.

Yöheräämisten määrä on ollut hyvinkin vaihteleva. Viime postauksessa taisinkin mainostaa, että meillä on selvitty vain yhdellä yöheräämisellä. Näin on suurimmaksi osaksi ollut, mutta esimerkiksi viikonloppuna yöheräämisiä taisi olla lähemmäs neljä yössä. Onneks päiväunet on ollut sitten ihan mukavan pitkiä, Poju saattaa nukkua parikin tuntia kerralla. Päiväunia nukutaan vieläkin niin, että hereillä Poju on noin kaksi tuntia ja sitten nukutaan puolesta tunnista tuntiin. Aamu-unet on yleensä pisimmät (Mami kiittää!).

Nyt pitäisi päättää otetaanko Pojulle influenssarokote. Olimme jo valmiiksi päättäneet piikin ottamisesta, mutta seuraava artikkeli sai miettimään uudelleen: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012101316198382_uu.shtml
Onneksi seuraava neuvolakäynti on vasta ensikuun alussa, niin on vielä aikaa miettiä tuota rokotusasiaa.

Olen Pojulle nyt maistattanut Pilttipuuroa (mistä kerroin edellisessä postauksessa) ja Poju näyttää siitä tykkäävän. Ensimmäisellä kerralla puuro ei uponnut (vaikka tykkää kyllä ihan normaalista kaurapuurosta), mutta toisella maistelukerralla meni jo koko annos. :) Muutenkin ollaan jo saatu hieno ruokailurytmi muodostettua ja Poju syö sen vaadittavan 5 ateriaa päivässä. Viikonlopun ohjelmassa onkin taas keittää Pojulle kasvissoseita pakastimeen. Oon ite tehny kasvissoseet, Poju kun ei suostu noita kaupan kasvissoseita syömään. Mutta empä valita, minusta on kiva kokkailla tuolle pienelle miehelle. :)

Hyvää päivänjatkoa ja palataan taas! :)

maanantai 15. lokakuuta 2012

Mami buzzaa

Oon osallistunut Buzzadorin toimintaan, joka siis tarkoittaa että sieltä voi saada tuotteita testattavaksi ja jaettavaksi. Kokemuksista pitää sitten tehdä kampanjan lopuksi loppuraportti. Mukaan voi halutessaan liittyä www.buzzador.com. (Halutessaan suosittelijaksi voi laittaa minut nimimerkillä muppeli) Tämä siis taustatiedoksi.














Pääsin mukaan ensimmäiseen kampanjaan, joka on Piltin banaani-vadelmapuuron testaus. Saimme muutaman annospussillisen tuota kyseistä puuroa maisteltaviksi ja jaettaviksi. Nyt kysynkin teiltä lukijat olisiko teillä kiinnostusta maistattaa lapsellanne tuota puuroa ja vastailla neljään kysymykseen maistamisen jälkeen?? Jos kiinnostaa, niin ottakaa yhteyttä sähköpostilla tyyliinblog@gmail.com

ps. Päivittelen viime viikon kuulumisia vähän myöhemmin

edit 25.10.2012: Näytepakkaukset puurosta loppuneet.

keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Pikapostaus

Tää ei oo todellista! Poju on viimeiset kolme yötä nukkunut yhdellä heräämisellä per yö. Ei pitäis varmaan vielä tässä vaiheessa toivoa liikoja, mutta mä niin odotan että tää jää tavaksi eikä ole vain joku ohimenevä vaihe. Viime yö oli aivan loistava, Poju söi yöllä kolmelta ja heräsi aamulla vasta yhdeksältä! Aivan huippua!

Meillä on koitettu opetella myös uusia taitoja. Poju nousee jo hienosti konttausasentoon ja nytkyttelee itseään siinä, mutta (onneksi) ei vielä pääse etenemään. Lisäksi istumista on harjoiteltu kovasti, pieniä hetkiä Poju pysyykin istumassa itsekseen ja osaa jo jonkin verran tasapainotella istumassa. Kyllä tuo pieni kehittyy niin nopeesti ettei meinaa perässä pysyä.

Hampaita on ilmeisesti tulossa myös. En nyt aivan täysin varma oo, mutta näyttäis siltä että ihan ikenen alareunassa kuultaa valkoista läpi. Kuolaa tuo pieni mies tuottaa kyllä enemmän kuin tarpeeksi. Varmaan muutaman päivän päästä saa varmuutta siitä onko ne hampaat vai jotain muuta. :)

Ja uskomatonta, vähän reilu pari viikkoa ja tuo pieni täyttää 6kk! :)

maanantai 8. lokakuuta 2012

Muskaria, uintia ja viikonloppua

Tuntuu tää aika menevän aivan hirvittävän nopeasti. Tässä on nyt taas viikonloppu sujahtanut ihan silmissä ohitse. Meillä on aina perjantaisin muskari ja lauantaisin vauvauinti, joten kai näiden pienten tekemistenkin takia viikonloppu sujahtaa ohi hetkessä. :)

Perjantaina Poju oli muskarista taas aivan innoissaan. Siellä herätellään alussa sellainen käsinukkekoira, josta Poju tykkää ihan hurjan paljon. Pitäisi varmaan koittaa jostain metsästää käsinukke kotiinkin. Yhdellä kauppareissulla löysin leluosastolta Titinalle-käsinuken, mutta siitä Poju ei näyttänyt tykkäävän joten se jäi kauppaan. Muskarissa muuten näytti ensimmäisen kerran siltä, että Poju alkaa kiinnostua muista vauvoista. Tää pieni mies tarttu vieressä istuvaa tyttöä kädestä kiinni. :) Vähänkö söpöö :D Lisäksi kosketeltiin hiuksista vieressä istuvaa poikaa. Siihen mun oli pakko vähän puuttua, koska Poju osaa repiä vähän turhankin kovaa hiuksista. :)

Lauantaina oltiin taas pulikoimassa. Iso hymy tuli taas, kun Poju pääsi altaaseen. Mitä kauemmin ollaan uimassa käyty, sitä enemmän Poju on siitä oppinut tykkäämään. Tehtiin taas pari pientä sukellustakin ja huomattiin, että etuhiuksia on taas pakko leikata, koska ne menee silmiin sukelluksen jälkeen. Meillä siis Pojulla on ihan älyttömän pitkät hiukset, ollut jo ihan syntymästä lähtien. Niitä on nyt jo jouduttu kahdesti leikkaamaan, koska ne on mennyt silmiin. Kyllä muuten uinnin jälkeen taas uni maitto, sekä äidillä että pojalla. Päivällä myös mun vanhemmat kävi Pojua moikkaamassa. Oli mukavaa nähdä taas pitkästä aikaa ja näyttipä myös Poju tunnistavan, koska niin nättejä hymyjä sieltä taas tuli. :)

Yöt on mennyt taas melko huonosti. Perjantain ja lauantain välisenä yönä Poju heräs neljästi syömään ja sen lisäks tais pari kertaa herätä huutaan tuttia. Onneks meillä nukutaan ihan kiltisti päiväunet, muuten ei kyllä jaksaisi. Saa itekin nukkua ihan hyviä pätkiä päivisin.  Ja vielä muutama yö sitten yöunille mentiin kahdeksan aikoihin, mutta tässä on nyt nelisen iltaa mennyt niin, että yöunille mennään vasta puol yhdentoista aikoihin. Ei hyvä! Onneks kuuden kuukauden iässä saa alottaa unikoulun. Toivottavasti siitä sais vähän helpotusta näihin meidän öihin.

torstai 4. lokakuuta 2012

Neuvola

Eilen meillä oli Pojun 5-kuukautisneuvola. Poju on kasvanut aivan huimaa tahtia. Suluissa edellisen käynnin mitat.
Pituus: 67,5cm (64cm)
Paino: 7840g (7130g)
Hattu: 44cm (43cm)
Rokotuksetkin saatiin ja ensimmäisestä rokotteesta Poju ei edes itkenyt. Toisesta rokotteesta pääsi itku siinä vaiheessa, kun aine oli jo laitettu. Neuvolatäti tosin sanoi, että aine kirvelee. On mulla vaan niin reipas pieni mies. <3

Vähän oli Poju käninäinen koko päivän ja Mamin syli oli paras paikka. Illaksi annoinkin annoksen Panadolia, tosin yö meni kyllä silti hyvin levottomissa merkeissä.

Meillä tosiaan tuo nukkuminen on levotonta. Yöllä saatetaan herätä kahdenkin tunnin välein syömään. Yleisesti vähintään kaksi kertaa pitää yössä syödä. Kiinteät meillä aloitettiin neuvolan neuvosta jo 3½-kuukauden iässä, mutta sillä ei suuremmin ole ollut vieläkään vaikutusta yöuniin. Soseita menee tällä hetkellä kolmesti päivässä yksi purkillinen. Lisäksi viime sunnuntaina aloitettiin lihamaistelut. Neuvolassa ohjeistettiin aloittamaan unikoulu heti kun Poju on puolivuotias. Puolivuotiaana ei ilmeisesti enää oikeasti tarvitse yömaitoa. Näin meillä aiotaan kyllä tehdä. Itsellä on ainakin ikävä kunnon yöunia.
Pojun ollessa pari kuukautta hän nukkui kuukauden verran hienosti yöt heräämättä kertaakaan, se oli mukava vaihe. Toivottavasti siihen päästään pian takaisin.

Muuten Poju on kyllä suurimman osan ajasta aivan ihan pieni vauva. Ympäri opittiin kääntymään 3 kuukauden iässä, heti kun valjaista päästiin eroon. Tällä hetkellä opetellaan etenemistä. Ryömiminen ei vielä suju, mutta yritystä on paljon. Jotenkin hassusti Poju kuitenkin onnistuu liikkumaan, kun kukaan ei katso. :)
Lisäksi tässä on viimeinen viikko ollut paljon höpötystä. Varsinkin aamuisin on ihana herätä, kun pieni mies höpöttelee. :)

keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Alkukankeuksien jälkeen voittoon

Pojulla tosiaan oli painon nousun kanssa ongelmia ja neuvolassa jouduttiin ravaamaan puntarilla parin päivän välein. Kun tähän vielä yhdistetään oksentelu, on sairaalareissu varma. Jouduttiin siis yhden neuvolakäynnin jälkeen lastenpolille, kun paino ei vaan lähtenyt nousemaan ja tavaraa tuli ulos melkolailla. Lastenpolilta mentiin osastolle (Poju oli tällöin 12 päivää vanha), jossa sitten vietettiin melkein viikko.

Osastolla ollessa jouduttiin käymään ultrassa ja varjoainekuvauksissa, joissa selvitettiin vatsanportin toimintaa. Onneksi kuitenkaan mitään vikaa ei mistään löydetty, ainoastaan lievää refluksia. Osastolla ollessa painokin lähti nousemaan (syntymäpaino ylitettiin lopulta Pojun ollessa 4 viikkoa). Sairaalasta päästyä neuvolassa jouduttiin aluksi käymään melko usein painokontrolleissa, mutta onneksi niistäkin saatiin melko pian luopua. Ruoka tosin jouduttiin antamaan pullon kautta, näin nähtiin että Poju syö riittävästi. Tosin tämä mahdollisti myös Isin osallistumisen ruokahetkiin.

Jotta alkuvastoinkäymiset eivät tähän loppuneet, Pojulla huomattiin löysyyttä lonkissa ensimmäisessä lääkärineuvolassa. Tämän takia jouduimme käymään ultrattavana ja kirurgin vastaanotolla. Tämän käynnin yhteydessä saimme lonkkavaljaat, joita Poju joutuin käyttämään 4 viikkoa. Ajatus valjaista tuntui silloin ylivoimaiselta, mutta onneksi niihin tottui melko nopeasti. Oma tottuminen kesti varmasti paljon kauemmin kuin Pojun tottuminen. Loppujen lopuksi tuo neljä viikkoa kului todella nopeasti, eikä valjaat hirveästi elämäämme vaikuttanut. Ainut haittapuoli noissa oli, että vaipanvaihtaminen oli huomattavasti hankalampaa kuin ilman valjaita.

Pojun ollessa lähes neljän kuukauden ikäinen näin erään ihmisen, joka tiedusteli miten vauvan kanssa on mennyt. Kerroin miten helppo vauva meillä on ollut ja kaikki on sujunut hienosti. Vasta hetken päästä muistin mainita sairaalareissusta ja lonkkavaljaista. On se jännä miten nopeasti tuollaiset pienet vastoinkäymiset unohtaa. Toivottavasti kuitenkin suurimmat ongelmat on jo ohitettu ja sormet ristissä toivon, että Poju pysyisi terveenä.

tiistai 2. lokakuuta 2012

Tulin, näin, synnytin

Raskausaika kului hirveän nopeasti, vaikka rakenneultran jälkeen jouduttiinkin jännittämään kontrolliultraa (istukka oli osittain kohdunsuun päällä). Se ei ollut vielä kontrolliultrassa viikolla 32 siirtynyt kauemmas ja sektiouhka pelotti. Viikolla 36 sain kuitenkin mukavia uutisia, kun istukka oli siirtynyt turvalliselle etäisyydelle.
Lisäksi 10 päivää ennen synnytystä jouduin käymään synnytysvastaanotolla raskausmyrkytysepäilyn vuoksi. Onneksi käynti oli kuitenkin turha, tosin oli mukava vielä siinä vaiheessa päästä kurkkaamaan masuasukkia. :)

Itse synnytys meni kuin unelma. Olin ensinnäkin varautunut siihen, että kun supistukset lopulta alkavat odottelemme muutaman tunnin kotona ennen sairaalaan lähtöä. Toisin kuitenkin kävi. Kun lapsivedet menivät yöllä, alkoivat säännölliset supistukset heti. Jo alle tunnissa supistusväli oli enää viisi minuuttia ja tunnin päästä vesien menosta olimme jo kovaa vauhtia matkalla sairaalaan.

Synnytysvastaanotolla ei jouduttu olemaan kuin 15 minuuttia, koska supistukset oli jo niin kivuliaita (mua ei laitettu ees käyrille). Päästiin siis lähes suoraan saliin. Salissa sain lähes heti kohdunkaulapuudutteen ja siitä puolen tunnin päästä epiduraalin (heti kun anestesialääkäri vapautui). Aika kului hyvin nopeasti ja äkkiä olikin jo aika ponnistaa. Kokonaisuudessaan synnytys kesti muutamaa minuuttia vaille 6 tuntia. Syliin sain 47 minuutin ponnistamisen jälkeen 9 pisteen pojan (3620g 51cm). Synnytyksestä jäi tosi hyvät fiilikset ja olin ihan turhaan jännittänyt. Koko synnytyksen ajan oikeastaan vaan nauratti :) (Poju muuten synty teekkarihenkisesti Wappuradiota kuunnellessa :))

Poju aiheutti kyllä jo heti syntymänsä jälkeen vähän harmaita hiuksia, koska hän oksensi lähes koko päivän. Illalla mukana oli myös vähän verta, jonka pieni oli ilmeisesti niellyt syntyessään. Onneks ruoka kuitenkin lähti maistumaan, kun pienenpieni vatsalaukku oli tyhjentynyt lapsivedestä.
Osastolla oltiin Pojun kanssa 2 yötä ja sitten pyysin päästä kotiin, koska osasto oli aivan täynnä.
Oli se kyllä melko jännä fiilis lähtee kotiin pienen pojan kanssa. Päällimmäisenä ajatuksena sillon oli, että mitenköhän mä pidän tän hengissä. Nyt jo moisille ajatuksille nauraa. :)

maanantai 1. lokakuuta 2012

Esittely

Olen jo hetken harkinnut blogin kirjoittamista, mutta se on jäänyt tähän asti ajatusten tasolle.
Nyt kuitenkin sain itsestäni niin paljon irti, että ajattelin toimia.
Blogin pääasiallisena tarkoituksena on kertoa muualla asuville tuttaville/perheelle Pojun (ja meidän muiden) kuulumisia.

Perheeseemme kuuluu siis minä, 5 kuukauden ikäinen Poju ja Isi. Poju on ensimmäinen lapsemme, joten opittavaa on ollut vähintäänkin riittävästi. Aika on kuitenkin rientänyt aivan tajuttoman nopeasti ja tuntuu, että vauva-aika on ihan pian ohitse. On kyllä koitettu tästä ajasta nauttia, kun Poju ei vielä liikkeelle pääse. Tosin kyllä tähän viiteen kuukauteen on mahtunut vaikka mitä, mutta siitä lisää seuraavissa postauksissa.
Ajattelin parissa seuraavassa postauksessa kertoa mitä tässä viiden kuukauden aikana on jo kerinnyt tapahtumaan ja sitten jatketaan siitä. :)