Ihanaa, kun aurinko paistaa! Toki tänään aamulla ei ollut kovinkaan nätti ilma, mutta lauantaina oli sitäkin nätimpää. On niin ihanaa, kun aurinko alkaa lämmittämään. Kyllä tätä on odotettukin. Kesälomaa tosin saa odottaa vielä melko kauan, mutta eiköhän se aika kohtuu nopeasti mene. Uskomatonta, että huomenna alkaa jo kesäkuu ja viikon päästä meillä on jo aika rakenneultraan. On tosi jänskää nähdä millainen kaveri sieltä on tulossa. Ja todellakin otetaan sukupuolesta selvää, jos se meille vaan kerrotaan. :)
Ihanan aurinkoista iltaa! :)
sunnuntai 31. toukokuuta 2015
sunnuntai 3. toukokuuta 2015
Kevät
On kulunut (liian) kauan siitä, kun olen viimeksi kirjoittanut. Tuntuu, että aika on rullannut aivan liian nopeasti ja kaikki liikenevä aika tulee käytettyä Pojuun ja omaan vapaa-aikaan. Nyt olen kuitenkin sairaslomalla ja päätin vihdoinkin kirjoittaa kuulumisia.
Olen ollut töissä 2013 lokakuusta lähtien ja nauttinut kyllä hommasta hyvinkin paljon. Poju on ollut päiväkodissa ja viihtunyt siellä hyvin. Toki matkaan mahtuu monenlaista flunssaa ja muuta tautia, mutta toivottavasti ne rupeaisivat pikku hiljaa iän myötä rauhoittua. Viime aikoina oma terveys on huolettanut Pojuakin enemmän. Ennen vappua vietin yhdeksän päivää sairaalassa ja minulla epäiltiin tukosta aivoissa (sinus tromboosi). Liuotushoitoa sain viiden vuorokauden ajan, kunnes aivospesialisti oli katsonut pääni kuvat ja todennut, että suoni on kyllä auki ja kyseessä on synnynnäinen kapeus. Nyt olen kuitenkin menossa vielä lääkärille näyttämään vanhoja magneetteja, joista toivon mukaan löytyy tuo sama kapeus. Iloisella mielellä tässä kuitenkin koitetaan jatkaa. Vielä ensi viikko pitäisi olla kotona lepäilemässä ja sen jälkeen saa palata takaisin töihin. Sairaalassa olo oli kyllä kaikin puolin kurjaa. Poju ei (yllättäen) siellä kovin pitkiä aikoja viihtynyt ja ikävä oli koko ajan kova. Toivottavasti ei uutta tuollaista settiä joutuisi (koskaan) kokemaan.
Uutta asuntoa olemme koittaneet etsiä tuloksetta jo viime vuoden heinäkuusta asti. Meille kelpaisi rivitalo-osake tai omakotitalo, mutta kumpaakaan ei ole sopivaa vielä meidän hintaluokassa osunut silmiin. Paria omakotitaloa ollaan tarkemminkin käyty tutkimassa, mutta niistä on löytynyt sellaisia vikoja joiden korjaaminen olisi saattanut tulla kalliiksi. Tarjoukset on siis toistaiseksi jäänyt tekemättä.
Minä myös valmistuin ennen joulua, sain tehdä päättötyön nykyiseen työpaikkaani ja tämä helpotti kyllä pitkään jatkunutta stressiä hyvinkin paljon. Enää ei voikaan sanoa olevansa opiskelija. :)
Ja olen niin tyytyväinen siitä, että olen saanut koko ajan tehdä oman alan töitä. Vaikka nykyinen paikka ei loppuiän työpaikka ole, niin saan siitä todella hyvin tarvittavaa työkokemusta. Olen onnellisessa asemassa, että valmistumisen jälkeen minulla on työpaikka.
Poju kasvaa hyvin ja täytti viime sunnuntaina jo kolme vuotta. Puhetta tulee taukoamatta ja lähes kaikki kirjaimet onnistuu. Ongelmia on vielä vaihtelevasti s:n kanssa ja r on kokonaan hakusessa. Puheesta saa kuitenkin tosi hyvin selvää ja ajatuksetkin ovat selkeitä (ainakin välillä). :) Kolmevuotisneuvolassa kaikki oli hyvin ja tehtävät onnistuivat hyvin. Mitat olivat seuraavat (edelliset 2-vuotisneuvolan mitat suluissa):
Pituus: 97,6 cm (90,3 cm)
Paino: 14,8 kg (13,37 kg)
Pipo: 51,7 cm (50,2 cm)
Hyvin siis poika kasvaa.
Kaiken tämän lisäksi meillä on erittäin mukavia uutisia. Pojusta tulee syksyllä isoveli :)
Yritän tässä vähän tsempata ja koittaa kirjoittaa tänne kuulumisia vähän useammin :)
Olen ollut töissä 2013 lokakuusta lähtien ja nauttinut kyllä hommasta hyvinkin paljon. Poju on ollut päiväkodissa ja viihtunyt siellä hyvin. Toki matkaan mahtuu monenlaista flunssaa ja muuta tautia, mutta toivottavasti ne rupeaisivat pikku hiljaa iän myötä rauhoittua. Viime aikoina oma terveys on huolettanut Pojuakin enemmän. Ennen vappua vietin yhdeksän päivää sairaalassa ja minulla epäiltiin tukosta aivoissa (sinus tromboosi). Liuotushoitoa sain viiden vuorokauden ajan, kunnes aivospesialisti oli katsonut pääni kuvat ja todennut, että suoni on kyllä auki ja kyseessä on synnynnäinen kapeus. Nyt olen kuitenkin menossa vielä lääkärille näyttämään vanhoja magneetteja, joista toivon mukaan löytyy tuo sama kapeus. Iloisella mielellä tässä kuitenkin koitetaan jatkaa. Vielä ensi viikko pitäisi olla kotona lepäilemässä ja sen jälkeen saa palata takaisin töihin. Sairaalassa olo oli kyllä kaikin puolin kurjaa. Poju ei (yllättäen) siellä kovin pitkiä aikoja viihtynyt ja ikävä oli koko ajan kova. Toivottavasti ei uutta tuollaista settiä joutuisi (koskaan) kokemaan.
Uutta asuntoa olemme koittaneet etsiä tuloksetta jo viime vuoden heinäkuusta asti. Meille kelpaisi rivitalo-osake tai omakotitalo, mutta kumpaakaan ei ole sopivaa vielä meidän hintaluokassa osunut silmiin. Paria omakotitaloa ollaan tarkemminkin käyty tutkimassa, mutta niistä on löytynyt sellaisia vikoja joiden korjaaminen olisi saattanut tulla kalliiksi. Tarjoukset on siis toistaiseksi jäänyt tekemättä.
Minä myös valmistuin ennen joulua, sain tehdä päättötyön nykyiseen työpaikkaani ja tämä helpotti kyllä pitkään jatkunutta stressiä hyvinkin paljon. Enää ei voikaan sanoa olevansa opiskelija. :)
Ja olen niin tyytyväinen siitä, että olen saanut koko ajan tehdä oman alan töitä. Vaikka nykyinen paikka ei loppuiän työpaikka ole, niin saan siitä todella hyvin tarvittavaa työkokemusta. Olen onnellisessa asemassa, että valmistumisen jälkeen minulla on työpaikka.
Poju kasvaa hyvin ja täytti viime sunnuntaina jo kolme vuotta. Puhetta tulee taukoamatta ja lähes kaikki kirjaimet onnistuu. Ongelmia on vielä vaihtelevasti s:n kanssa ja r on kokonaan hakusessa. Puheesta saa kuitenkin tosi hyvin selvää ja ajatuksetkin ovat selkeitä (ainakin välillä). :) Kolmevuotisneuvolassa kaikki oli hyvin ja tehtävät onnistuivat hyvin. Mitat olivat seuraavat (edelliset 2-vuotisneuvolan mitat suluissa):
Pituus: 97,6 cm (90,3 cm)
Paino: 14,8 kg (13,37 kg)
Pipo: 51,7 cm (50,2 cm)
Hyvin siis poika kasvaa.
Kaiken tämän lisäksi meillä on erittäin mukavia uutisia. Pojusta tulee syksyllä isoveli :)
Yritän tässä vähän tsempata ja koittaa kirjoittaa tänne kuulumisia vähän useammin :)
sunnuntai 4. tammikuuta 2015
Buzzador: Vanish
Pitkästä aikaa.. Ja tälläkin kertaa mainospostaus..
Koitan oikeesti keritä kirjoittamaan ihan oikeita kuumisiakin pitkästä aikaa.
Buzzadorista voi lukea lisätietoja www.buzzador.com
Tällä kertaa saimme testattavaksi Vanish-tahranpoistoainetta. Näytepakkaukset meni tutuille nopeasti ja sen lisäksi tarkoituksena oli haastaa Vanish tahranpoistossa.
Paketin mukana tuli valkoinen liina, joka oli tarkoituksena sotkea. Me teimme Pojun kanssa työtä käskettyä ja kuvasta näkyy lopputulos:
Koitan oikeesti keritä kirjoittamaan ihan oikeita kuumisiakin pitkästä aikaa.
Buzzadorista voi lukea lisätietoja www.buzzador.com
Tällä kertaa saimme testattavaksi Vanish-tahranpoistoainetta. Näytepakkaukset meni tutuille nopeasti ja sen lisäksi tarkoituksena oli haastaa Vanish tahranpoistossa.
Paketin mukana tuli valkoinen liina, joka oli tarkoituksena sotkea. Me teimme Pojun kanssa työtä käskettyä ja kuvasta näkyy lopputulos:
Liinaan on sotkettua mustaa ripsiväriä, puuvärikynää, mustekynää, kangastussia (jonka pitäisi säilyä pesussa), huomiotussia, sitruunamehua, ketsuppia, bbq-kastiketta, soijakastiketta ja muutama epämääräinen tahra, joka on tullut kun liina unohtui keittiön pöydälle. Joulu vähän hidasti liinan päätymistä pesukoneeseen, joten tahrat saivat imeytyä liinaan kunnolla :) Liina lojui pöydällä reilun viikon ennen pesukoneeseen päätymistä.
Liinan tullessa pesukoneesta oli se puhdistunut melko hyvin. Kuten kuvasta näkyy tekstiilitussi jäi (kuten pitikin) samoin kuin osa puuväristä jäi (tosin hyvin paljon haaleampana) myös huomiotussi haalistui, mutta sitä jäi myös. Mustekynästä jäi jäljet jäljelle, samoin ripsiväri jäi haaleampana.
Kaikenkaikkeaan tulos oli melko odotusten mukainen ensimmäisen pesun jälkeen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)